Uusi koti

Jokseenkin tältä näyttää asunto, jonka olisi tarkoitus olla koti seuraavat kymmenen kuukautta (kääk, kuulostaa pitkältä ajalta).

Ovesta astuttaessa näkymä on seuraavanlainen. Oikealla peilistä heijastuu minikeittiö, vasemmalla ensin kylppäri ja vessa.

2007 rakennetuksi taloksi värimaailma on aika retrohenkinen. Henkilökohtaisesti kyseinen oranssi, jota on viljelty koko kämppä täyteen, ei säväytä. Keittiö on yllättävän toimiva, ollakseen noin mini, jos ei lasketa sitä uunia sekä liesituulettimen ja kuivauskaapin puutetta. Viimeinen nyt tosin oli arvattavissa, kun poistutaan Pohjoismaista.

 Kylppäri on ihan perus näpsäkkä, vessa sen sijaan on askeettisuuden unelma.

Itse huonetta hallitsee hervoton säilytyskompleksi ja sitäkin suurempi, ainakin 13-tuumainen telkkari :D Aikalailla on siis Netflixin katseluksi  mennyt (jota muuten ei Itävaltaan ole edes vielä saatavilla, mutta keinonsa kullakin), kun koneen näyttö voittaa koossa ja tarkkuudessa 100-0 tuon sympaattisen otuksen.

Kokeiltiin kyllä katsoa telkkaria, mutta jos haluaa teksteistä nähdä jotakin, on istuttava maksimissaan metrin päässä laitteesta, mikä ei sinänsä ole nautinto. Lisäksi NCIS, josta etenkin Mr. Gibbs saksankielisenä, oli ihan liikaa. Tosiaan, ei niitä tekstejä paljon telkkarista näy ja Saksan puolen kanavat on ainoat, joiden puhetta ymmärtää. Itävallan saksa ja etenkin steirisches Deutsch (se mitä Grazissa puhutaan) on lähestulkoon käsittämätöntä.

Vasemmalta löytyy toinen työpöytä (jonka luona ei ole yhtäkään pistorasiaa) ja oikealta vähän paremmin varusteltu työpöytä sekä jonkin sortin alkovi. Ja se sama oranssi näkyy nukkuessakin. Verhot myös muistuttaa pahasti 90-luvun karmivaa pöytäliinaa (äiti, tiedät varmaan hyvin mistä puhun). 

Onneksi Suomesta Näppäri sekä paikalliset laatuliikkeet Ikea ja Lidl avusti jonkinlaisen kotoisuuden hankkimisessa. Näppäristä mukaan päätyi hartaudella valitut kuvat, joista voi yrittää tunnistaa itsensä :)

Maanantaina ensinnäkin löydettiin lähi-Lidl ja sieltä hirmu hyvin feng shuihin sopiva itämaisen näköinen matto. Harmi, että joku muukin oli tykännyt lentävistä matoista ja tänään oli tyydyttävä enää perus punaiseen. Roudasin kuitenkin itseni mattorulla ja ostokset sylissä (ei, täällä ei myöskään ole ostoskoreja ja kärryn unohdin ottaa ulkopuolelta) kassalle, jossa ehdin juuri pakata kaikki kassiin mukaan, ennenkö piti maksaa (henkilökohtainen ennätys). Kas, "Sie können nicht mit einem visa hier bezahlen, bitte. Haben Sie eine normale Bankkarte?" Eipä tietenkään ja käteistä 4 senttiä. Onneksi pankkiautomaatti kuitenkin löytyi toisen asiakkaan ohjeilla ja pääsin mattorullani kanssa kotimatkalle.

700 metrin matkalla ehtii kummasti kerätä katseita, kun kantaa 170-senttistä mattoa olalla kauppakassien lisäksi. Mutta punainen matto - der rote Teppich on uusi, pehmeä, 40 euron ystävä!

Onhan se Graz ihan kiva, mutta ei se Tamperetta voita ;) Ei vaan, kivaa täällä on.

t. Sirkus