lauantai 22. helmikuuta 2014

Moi!




Täällä on kevät!



Toivottavasti lopullisesti. Joku oli sulattanut lumet Suomen reissun aikana. Tänään tosin satoi vettä, mutta eilen kuljettiin koko päivä iltaan asti nahkatakeissa.



Olin niin innoissani, että piti oikein aurinkolasit kaivaa laatikosta.



Ps. Kyllä mulla tukka vielä kasvaa päässä ;)

torstai 20. helmikuuta 2014

Back in business

Finnairin lento oli ratkaisevat 15 minuuttia myöhässä, että myöhästyttiin puolen tunnin välein kulkevasta lentokenttäbussista ja sen seurauksena myös junasta, johon oltiin ostettu liput.

Onneksi rautatieaseman mäkkäri tarjoili meille iltapala-bigmacit. Se olikin ainoa lämmitetty (ja auki oleva) paikka koko aseman läheisyydessä keskiviikkoiltana klo 19-20. Grazin kämpille ehdittiin sopivasti Tuhkimoina puoleksi yöksi paikallista aikaa.

Suomeen vietiin melkein kaksi matkalaukullista tavaraa keventämään toukokuun kuormaa. Kokonaismäärä tuskin kuitenkaan väheni, sillä takaisinpäin tarttui myös jonkun verran tavaraa. Tarvinnee tilata kuorma-autokyyti takaisin toukokuulle, eheh. Toisaalta sain mahdutettua lentolaukkuni isomman matkalaukun sisään. I packed my bag into my bag so I can pack while packing.

Suomen reissulta molemmat saatiin myös kohtalaiset varmistukset kesätyöpaikoista - samoilla linjoilla aikaisempien kesien kanssa mennään.

Itävallan osalta koulu alkaa olla loppusuoralla, molemmilta puuttuu enää 4-5 opintopistettä, mikä vastaa parin viikon koulua. Loppuaikana olisi tarkoitus katsella naapurimaita ja kestittää vieraita.

Jos luppoaikaa jää, matkalaukuista löytyy Suomen tuliaisina opettelusarkaa mm. piirtopöydän ja vanhan järkkärin muodossa. Suuri suunnitelma on myös hankkia joku Netflixiä liikunnallisempi harrastus.

Loppuviikko meneekin kisakatsomossa.

Kiitos ja hei!

tiistai 4. helmikuuta 2014

Liechtenstein - Switzerland

Varmasti koko vaihtovuoden kallein reissu tuli suoritettua viime viikonlopun aikana. Matka alkoi torstaina yö-junalla, jossa suurta hupia tuotti kuuden hengen ns. liegeplatz-hytti.


Aamulla kahdeksalta olimmekin sitten Sveitsin puolella, josta 15min bussikyydin jälkeen saavuimme Liechtensteinin 5000-asukkaan pääkaupunkiin Vaduziin. Kaupungissa kaikki oli todella siistiä, ehkä jopa kliinistä. Kovin paljoa nähtävyyksiä kääpiövaltiossa ei ollut, lähinnä kiertelimme kylän ympäri ja kiipesimme katsomaan Vaduzin linnaa lähempää. Siellä asuu prinssi itse, joten jouduttiin ihastelemaan vain ulkopuolelta.

























































Kliininen kerman värisillä tiilillä kuorrutettu kortteli oli
ilmeisesti jokin valtiopäivätalo tai muu, jossa tehdään päätöksiä ruhtinaskunnan tulevaisuudesta.



Ilmeisen rikas minivaltio, sillä julkiset kellot katujen varsilla oli Rolexeja.


Keli oli sumuisa ja kohtuullisen lämmin, eikä Itävallassa satavasta lumesta ei ollut tietoakaan. Hämmentävä talvi näkyi myös kasveissa.






Viisi tuntia oli ihan riittävästi aikaa Liechtensteinissa, joten kävelimme Schaanin kautta takaisin rautatieasemalle Sveitsin puolelle. Eipä olla ennen ylitetty rajaa (jota ei kyllä oikeastaan edes huomannut) kävelemällä.



























Vauraan Sveitsin siirtolapuutarhoja. Näiden perusteella Suomi on kyllä valovuosia edellä.

Ensihavainto Sveitsistä oli järkyttävä hintataso. Tiesimme kyllä, että siellä on kallista, mutta hintataso oli jo jotain käsittämätöntä. Esimerkkinä döner kebab, Itävallassa 2,5-3e, Sveitsissä 8-9e.

Siispä Zürichissä katseltiin maisemia, kapeita kujia, hienoja taloja, näyteikkunoita ja Zürichjärveä niin pinnan tasolta kuin vähän ylempääkin Üetlibergiltä.

























































Ai niin! Ja rahat riitti myös jääkiekkoon ja Monet'een!




torstai 30. tammikuuta 2014

Sitä vaan, että

lähdetään neljän tunnin päästä junalla Liechtensteinin kautta Sveitsiin. Että älä äiti ihmettele, jos en välttämättä vastaa puhelimeen ;) Tullaan sunnuntai-maanantai-välisenä yönä takaisin, joten maanantai ja tiistai ollaan tavoitettavissa. Sitten kutsuukin Wien ja Suomi ♥

Tack och adjö!

tiistai 28. tammikuuta 2014

Äkkilähtö Bratislavaan

Lauantai

Pelkkä lähtö viivästyi tunnilla matkaseurueen nukkuessa pommiin, kun me kaksi kiltisti odoteltiin rautatieasemalla, eikä ennakko-odotukset Bratislavasta ei olleet mitenkään korkealla viime visiitin (7/2011) jälkeen.

Ensimmäiset kameraan tarttuneet kuvat oli paikallisesta tavasta tehdä sähkötöitä. Alempana näkyy kerrostalo pääkadulta ja ilmeisesti teknillisen yliopiston rakennusta.







Reissu kääntyi kuitenkin koko ajan parempaan päin. Pieni vanhan kaupungin alue oli paljon siistimmässä kunnossa, vaikka se hetken pyörimisen jälkeen olikin jo aika nähty. Vilu alkoi tunkea luihin ja ytimiin sekä aurinko laskea, joten kiivettiin Bratislavan linnalle - ainoalle etukäteen suunnitellulle kohteelle.







Linnalta aukesikin erihienot maisemat, joiden kuvailemiseen uhrattiin kaikki aika, minkä sormet kesti jäätymättä. Alas tullessa oltiin niin syväjäässä, että sauna olisi kelvannut kaikille. Tyydyttiin sitten kuitenkin vain ensimmäiseen vastaantulleeseen kahvilaan lämmittelemään taivaallisilla kuumilla kaakaoilla.









Sunnuntai

Sunnuntai Bratislavassa on melkein kuin sunnuntai Itävallassa. Loogisesti siis päivän agendaan kuului kaupoissa kiertelyä ja parin kilometrin kävely ostoskeskukselle. Slovakian puolella rajaa ymmärtävät kuitenkin näköjään pitää isoimmat paikat auki myös sunnuntaisin.

Tonavan ylitys Ufo-siltaa pitkin. Siinä jalkakäytävät oli jännittävästi sijoitettu ajokaistojen alle ja koko silta hytkyi kovin pelottavasti aina välillä. Toisen puolen KFC ja sen herkut kuitenkin houkutteli ylitykseen.

Loppupäivä menikin kiertoajelulla ympäri Bratislavan "kommunismijäänteitä". Bongattiin tämä sight seeing hostellin infotaululta ja oli kyllä koko 19 euron lipun arvoinen. Jos ikinä matka suuntautuu kohti Bratislavaa kannattaa Post socialist city touria (linkki) harkita.



Käytiin tornimäellä (virallisesta nimestä ei tietoa) venäläisten sankarihaudoilla katselemassa maisemia ja maistamassa oppaan "home-made plum brandyä". Ei tultu sokeiksi.



Alla näkyy Pyhän Marian ulkoilmakappeli. Tällä paikalla on kuulemma nähty neitsyt Maria ja kaikki tuolla reunoilla näkyvät kivet/laatat on kiitos-laattoja toteutuneista rukouksista. Täällä rukoilun uskotaan myös pelastaneen Bratislavan kaupungin tuholta.

Vieressä oli myös ihan oikea kirkko, josta puuttui kellotorni. Vastarakennettu torni oli purettu, sillä se pisti kaupungin siluetista liikaa. Tasaisesta kattorivistöstä nimittäin Slovakian "vapautuksen" kunniaksi pystytetty muistomerkki oli ainoa, mikä sai erottua. Se siis sijaitsee juuri sillä korkeimmalla mäellä (alh. vas.).

Bratislavan liepeiltä löytyy myös öljynjalostamo, mihin tulee öljyputki Ukrainan kautta Venäjältä. Alla sijaitsee yksi Keski-Euroopan suurimmista pohjavesivarannoista... Oikeanpuoleisen kuvan kaikki pienet savupatsaat horisontissa kohoaa juurikin sieltä.



















Matkaa jatkettiin autioituneeseen puuvillalankatehtaaseen. Osa rakennuksista on jo purettu, mutta osaa vuokraa mm. mainos- ja arkkitehtitoimistot työtiloikseen. Ylös mentiin alakuvan hissillä, josta ei oltu ihan varmoja, selvitäänkö ylös asti.





Paikallinen Hervanta on 130 000 ihmiselle neuvostoaikaan (kymmenessä vuodessa) rakennettu betonikylä. Hiljattain on annettu lupa maalata taloja, joten maisema on nykyään aika kirjava ja jopa hauskan näköinen.




Viimeinen kohde oli rautaesiripun jäänteet Slovakian ja Itävallan rajalla. Bratislavahan käytännössä loppuu rajalle, joten loikkareiden (tai yrittäjien) määrä on ollut melko suuri ja opas väittikin tätä tarkoimmin vartioiduksi pätkäksi silloista rajaa. Piikkilangat ja ei-kenenkään-maat bunkkereineen seisovat paikallaan vielä nykyäänkin, vaikka rajan yli voi vaikka kävellä. Ilman passiakin. Meidän neljän hengen matkaseurueesta vain kolmella oli passit mukana, mutta hyvin selvittiin.




sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Tilannetiedoitus

Grazissa sataa räntää. Lähdettiin siis Bratislavaan pakoon.

Täällä tosin on 9°C PAKKASTA! Hyrr, ollaan ilmeisesti etelämaalaistuttu, koska täällä on hyytävää.

tiistai 21. tammikuuta 2014

Se on valmis!

Tärkeitä ilmoitusluontoisia asioita:

  • 3000 palan palapeli on vihdoin valmis!
  • oon nyhvännyt viimeiset 3,5 viikkoa kotosalla sitä
  • niin että ranne on kipeä (miten tämä on mahdollista)
  • nyt voin aloittaa sosiaalisen elämän.
  • ellei muita kiinnostavempia projekteja ilmaannu

Tadaa! (tarvisin laajakulmalinssin, että se mahtuis täällä pienessä kämpässä yhteen kuvaan)
Pahvilipareet, koska pöytäkin loppui kesken ja että kaksi alimmaista riviä pysyy mukana.



                        Ps. Näin insinööri kokoaa palapeliä.