tiistai 31. joulukuuta 2013

Joulukuun unohtuneet

Joulukuu meni niin hujauksessa, että raportoitavaa tuli enemmän kuin matkaajat ehtii kirjoittaa. Vuoden viimeisen päivän kunniaksi siis muhkeana koosteena joulukuun retkeilyt!

(Yritin kyllä pitää tän lyhyenä, mutta se osoittautui haastavaksi.)



1) Itsenäisyyspäivän vastaanotto 4.12.

Saatiin kutsu Suomen kunniakonsulin itsenäisyyspäivän juhlaan. Kuunneltiin puheita ja jousikvartettia sekä maisteltiin cocktailpaloja mm. Petri Matikaisen kanssa. Kuvassa on lähes kaikki Grazin suomalaiset vaihto-opiskelijat, joista suurin osa taitaa olla teknillisen yliopiston puolella.




2) Sölden-trip 5.-9.12.

Omatoimimatka suomalaisporukalla ihastelemaan Alppeja.




3) Zell am See -retki 13.-15.12.

Itävallan Erasmus Student Networkin järjestämä reissu noin 200 vaihtarin voimin. Mukavat kaksi laskupäivää, mutta ei kohteena vetänyt kyllä vertoja Söldenille. Paitsi että täällä oli sauna!




4) Ahdin ja talven vierailu 16.-19.12.

Kierrettiin kaikki turistikohteet, mitä Grazista löytyy sekä ihailtiin "talvea" joen toisella puolella. Sekä tietysti syötiin ja juotiin hyvin. Sehän lomassa on tärkeintä.






















                            Eggenbergin linna ja riikinkukko                                                                 Lunta!



Mariatrostin kirkko. On Wikipedian mukaan pyhiinvaelluskohde?


Graz näytti "parhaat" puolensa koko Ahtin vierailun ajan.



5) Schladming 27.12.

Kolmen päivän autovuokraus Nikon perheen kanssa aloitettiin maakuntakierroksella. Ihasteltiin tunneleita sekä aurinkoisia maisemia Schladmingin laskettelukeskuksen ympäristöstä ja maisteltiin pienpanimon omaa vehnäolutta.


























6) Arnold Schwarzenegger -museo 28.12.






























7) Maribor 29.12.





Mariborissa piti viettää muutama tunti Sloveniaan tutustuen. Kaksi asiaa oli kuitenkin pielessä: oli sunnuntai ja oltiin Mariborissa.

Yksi paikallinen sanoi, että Mariboriin ajaa Grazista 50 minuttia, kaupungin näkee 50 minuutissa ja takaisin ajaa sen saman 50 minuuttia.

Pidettiin sitä hyvänä vitsinä, mutta se pitikin paikkaansa. Käveltiin rautatieasemalta pääkadulle, testattiin Mäkkärin tarjonta ja palattiin takaisin.






Seuraavaksi selvitetään, mitä Graz tarjoaa uuden vuoden viettoon!

maanantai 30. joulukuuta 2013

Mini-joulu Itävallassa


Ikea onneksi pelasti joulun myymällä glögiä (oli tosin ällömakeaa, älkää ostako), pipareita, kylmäsavulohta ja piparitalon! Valmiiksi paistettuja kinkkujakin olisi myyty meille uunittomille, mutta päätettiin pärjätä ilman.








Jouluaatto saatiin kulumaan:

1) Leipomalla (ja syömällä) kakkua. Ensimmäistä kertaa ikinä omasta päästä keksitty resepti onnistui, eikä mitään kummallisia kemiallisia reaktioita saatu aikaan! Jälkihuomautuksena tosin: ei kannata laittaa tomusokeria tai pikeerikoristeita glögikiilteen päälle. Ne sulaa.




2) Jouluaterialla Las Tapas -ravintolassa "joulukinkun" äärellä. Tuloksena oli myös perinteisesti jouluun kuuluva ähky. Tämä tosin peittosi kaikki edellisvuotiset - tai sitten aika kultaa muistot.







3) Kokoamalla se kuuluisa piparitalo. Vasemmalla ennen, oikealla neljän päivän jälkeen. En oo ihan varma, pitäiskö tuon rakennusteekkarin vaihtaa pääainetta. Tai ainakin jatkaa kouluttautumista.




4) Availemalla lahjoja! Niitä oli tännekin asti kummasti tupsahdellut, jee. Suurin osa löysi heti paikkansa ja osa pääsi testiin asti (ne viikset siinä lasissa).





Keiteltiin (siis Niko keitteli) riisipuuroa ja tarkoitus oli käydä hautausmaalla pimeän aikaan. Ostettiin oikein kynttilät ja kaikki, mutta väsymys iski allekirjoittaneeseen jo iltayhdeksältä, joten ne jouluperinteet jäi suorittamatta.

tiistai 24. joulukuuta 2013

24/24





t. Niko ja Sirkku

Ps. Lumettomassa Grazissa on 6°C lämmintä ja viime viikon sumukin väistyi ainakin hetkeksi auringon tieltä.

maanantai 23. joulukuuta 2013

23/24

Itävallassa uskonto on joulussa läsnä paljon enemmän.

Tiedä sitten asian oikeasta laidasta, mutta ainakin näin ulkopuoliselle se näyttäytyy enemmän. Kuvituksena muutama kaupungin lukuisista seimiasetelmista.




Ehkä se kuuluisin ensimmäisenä: jääseimi, jonka hahmot on ihan ihmisen mitoissa ja sen pitäisi pysyä sulamatta loppiaiseen saakka.




Schlossbergin joulutorin seimi, joka on myöskin ihan "luonnollisessa" koossa.




Keskustan Krippenweg eli hmm, seimikatu? Krippe on siis seimi ja weg, noh katu, tie. Kadun idea on, että kadulla jokaisen liikkeen näyteikkunassa on omanlaisensa seimiasetelma.




Viimeinen seimi on jonkin liikkeen edustalta. Se on tehty valtavaan (1x2 metriä, ehkäpä) terraariorakennelmaan, jossa kuvassa näkyvän seimen lisäksi oli paljon muutakin tapahtumaa.

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

22/24

Graz on Itävallan "pyöräily-ystävällisin" kaupunki.


Grazia todellakin nimitetään Itävallan pyöräilyn pääkaupungiksi. Täällä on bikecityguide.org -sivuston mielestä eniten pyöräilijöitä. Kaupungissa huomaa, että pyöräilyn eteen on tehty töitä. Lähes kaikilla keskustan kaduilla on 30 km/h rajoitus, mikä helpottaa autojen seassa pyöräilyä huomattavasti.

Helpoin tapa saada itävaltalainen (etenkin vanhempi rouvashenkilö) raivostumaan on jalkakäytävillä pyöräily. Kuulemma. Heh.

Nopeusrajoitusten lisäksi melkein kaikki yksisuuntaiset ja kääntymiskieltomerkit ym. on varustettu "ausgenommen fahrrad" -lisäkilvillä. Ei siis koske pyöräilijöitä, jes. Ainoat, mitä tarvitsee vähän pelätä, on raitiovaunut, mutta kun suunnittelee reittiään vähän etukäteen tai pyöräilee mieluummin sellaisen perässä kuin edellä, ei suurempia ongelmia pitäisi syntyä. Usein ratikkakiskojen välissä menee kyllä pyöräkaistat, mutta kuljettajat ei tunnu sitä tiedostavan. 

Pari päivää sitten katseltiin, kun ratikka ajeli melkein pyöräilijän takarenkaassa kiinni - soittaen torvea koko 20 metrin matkan, kunnes pysähtyi pysäkille. Että näin.



















Ps. Pahoittelut otsikon epä-suomesta.

21/24

Itävaltalaiset on mestareita aukioloajoissa.

Nimenomaan niiden epäselvyydessä. Toimistot ja viralliset virastot, kuten armas vuokranantajammekin, on kuvan mukaisesti auki. Toisin sanoen, miten huvittaa. Tosin kaupungin virastot ei ole ollenkaan iltapäivällä auki, ainoastaan 9-12 tai 9-13 arkisin. Ei tuota Erasmus-opiskelijalle suurempia ongelmia, mutta onneksi ei tarvitse työssäkäyvänä yrittää vierailla näissä.




Toinen seikka on juhlapyhien aukioloajat. Ne kuuluu ilmeisesti kansalaissivistykseen. Edelleenkään ei mitään käsitystä, miten kaupat mahtaa olla joulun aikaan auki. Tosin välillä saatetaan ilmoittaa, että "suljettu joulupäivänä". Silloinkin jää askarruttamaan, ollaanko jouluaattona tai tapanina muka ihan normaalisti auki.

No, ihan kuten itävaltalaiset itsekin sanoo: This is Austria. Sitä vaan ei tahdo aina muistaa :)

perjantai 20. joulukuuta 2013

20/24

Itävallassa luomua on tarjolla ja järkevissä hinnoissa.


Oli puhe niin kosmetiikasta kuin ruoka-aineista, on luomua helposti saatavilla, eikä sitä aina erota edes hinnan perusteella. Luomutuotteita ei myöskään Suomi-tyyliin ole eroteltu mihinkään pieneen hyllyväliin vaan uskaltaisin sanoa, että joka tuoteryhmästä löytyy muiden seasta myös luomuvaihtoehdot.

Itse asiassa juotiin ensimmäiset kuukaudet luomumaitoa ja syötiin luomupaahtoleipää, ennenkö huomattiin niiden olevan luomua. Lähikauppa Billalla on oma Ja!-merkki, jonka kaikki tuotteet on luomua. Kyseisen merkin maitopurkki (1 litra ykkösmaitoa siis) maksaa 1,19€, mikä on ehkä 20 senttiä normimaitoa kalliimpaa. Tiedä sitten, johtuuko luomusta vai ei, mutta se myös maistuu parhaalle, kun Suomessa on tottunut mautonta rasvatonta juomaan.

Noin äkkiseltään kaapista löytyi seuraavia: Lidlin biomysliä, noms. Sitä parasta maitoa. Riisikakkuja, joiden hajua Niko inhoaa, hehe.




Kosmetiikkapuolelta löytyykin vaikka mitä, koska sopivasti kaikki rasvat, shampoot, tukka-aineet ja puhdistusaineet loppui syksyn aikana. Luomushampoita oon aiemminkin käytellyt, mutta nyt riemastuin dm:ssä ja kokeilin, mitä iho sanoo näistä rasvoista.

Alverde on ilmeisesti kemikaliokauppa dm:n oma merkki, jota ei tosiaan ole hinnalla pilattu. Kuvassa näkyvät kolme rasvapurkkia (isommat on 50ml) sai kympillä. Viereiseltä hyllyltä matkaan lähti niin ikään yhteensä kympillä shampoo (200ml) ja hoitoaine (150ml). Kuivashampoo onkin vähän kalliimpaa mallia Lushilta (kympin sekin, ylläri), mutta pullo on aika iso, eikä ainetta kulu kovin paljoa, koska se ei ole painepakkauksessa.



Näistä ilmeisesti ainakin Laveraa saa Suomestakin ihan Prismoista ja googletuksen perusteella kohtuulliseen hintaan. Lushia myy ainakin verkkokaupat Suomeen, joten kevällää tarvitsee matkalaukku täyttää Alverden purnukoilla :)